13 | Biomit

Biosfääri muodostuu sinne missä ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät. Jokaine eliölaji viihtyy tietyissä lämpötila- ja kosteusolosuhteissa omalta osaltaan.

Eliö- ja kasvilajien sijoittuneisuus on alkanut luoda erillaisia  biomeja. Biomejen levinneisyysalueet noudattavat yleensä ilmastovyöhykkeiden rajoja.

Trooppiset sademetsät: ainavihantia lehtimetsiä, runsaasti erilaisia kasvi- ja eläinlajeja ja ne sijaitsevat päiväntasaajan alueella.

Savannit: sijaitsevat trooppisilla alueilla, sademetsien ympärillä. Savanneilla on kerran vuodessa kuiva- ja sadekausi. Mitä kauempana savanni sijaitsee päiväntasaajaalta sitä kuivempaa siellä on.

Aavikot: alueita joiden sademäärä vuodessa on alle 250 mm. Aavikot voivat olla trooppisia (aina yli +18 astetta), subtrooppisia (aina yli +10) tai kylmyysaavikoita. Kuivat kaudet kestävät vähintään 7-8 kk ja sateet ovat epäsäännöllisiä. Kasvillisuus on niukka.

Arot: puuttomia ruohostoalueita mantereiden keskiosissa lauhkealla vyöhykkeellä. Arojen maannos on ravinteikasta. Kesät ovat kuumia ja talvet viileitä.

Havumetsä: eli taiga, jota esiintyy Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa koska havupuut ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia ja etelärannikkoa, Suomi kuuluu havumetsävyöhykkeeseen. Suot ovat yleisiä runsaan sateen vuoksi.

Tundra: esiintyy kylmällävyöhykkeellä ja maaperä on ikiroudassa. Kasvillisuus on lähinnää varpukasveja, sammalia ja jäkäliä. Suot ovat yleisiä koska sulamisvedet eivät imeydy maahan ikiroudan takia.

Monsuuninetsät: sijaitsevat lähinnä Aasiassa ja muistuttavat trooppisia sademetsiä.On myös kuivia kausia joten puusto harvempaa kuin sademetsissä. Monsuunimetsien alueella asuu lähes puolet maailman ihmisistä.

Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä: Kasvaa lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Tyypillisiä lehtimetsän alueita ovat esimerkiksi Keski-Eurooppa ja Pohjois_Amerikan itäosat. Puusto on lähinnä  tammea, vaahteraa, lehmusta, jalavaa ja saarnia.

Nahkealehtinen kasvillisuus: Kuumat ja kuivat kesät ja viileät ja sateiset talvet johtuvat välimerenilmastosta. Satten ja kuivuuden rajut vaihtelut luovat karut olot kasveille. Täten puut ja pensaat ovat sopeutenuut pienin, vahapintaisin lehdin.

Vuoristo kasvillisuus: Kasvillisuus muuttuu rajusti, mitä korkeammalle vuoristossa mennään, koska jokaista 100 metriä kohden lämpötila laskee reilut puoli astetta. Ja mitä pohjoisemmaksi mennään sitä alemmaksi puuraja laskee.

Kolumbia sijaitsee trooppisen sademetsän, vuoristokasvillisuuden ja savanni alueiden sisällä.